Nopeiden ratayhteyksien myötä tarve maansisäisille lennoille vähenee. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää eri kulkumuotojen matkaketjuja, jotka lisäävät matkustamisen sujuvuutta ja Suomen sisäistä saavutettavuutta edelleen.
Tänä keväänä julkisuudessa on käyty keskustelua Suomen saavutettavuudesta niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Keskustelu lähti käyntiin, kun Finnair pääsiäisen alla ilmoitti lopettavansa viimeisetkin Tampereen ja Turun lennot tämän kevään aikana. Muutamaa päivää myöhemmin Finavian, Finnairin ja VR:n toimitusjohtajat peräänkuuluttivat toivoivat uudelta hallitukselta konkreettisia toimia suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi kaikki kulkumuodot huomioiden (HS 8.4.2023).
Suomessa yksi keino maan sisäisen liikenteen ja logistiikan parantamiseksi ovat nopeat raideyhteydet, joita selvittämään myös Suomi-rata-yhtiö on perustettu. Hankeyhtiön tehtävänä on suunnitella kokonaan uusi raideyhteys Helsingistä Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Tampereelle. Tavoitteena on noin tunnin matka-aika, minkä lisäksi uusi raidepari tuo kaivattua lisäkapasiteettia Suomen merkittävimmälle ja ruuhkaisimmalle rataosalle.
Matka-aikahyöty heijastuu kauas
Helsingin ja Tampereen välille ei Suomiradan tuoma matka-aikasäästö ei suinkaan jää, vaan nopea ja sujuva yhteys lyhentää matka-aikoja merkittävästi myös muualta Suomesta. Tampereella kohtaavat niin Porista, Vaasasta, Oulusta kuin Jyväskylästä tulevat rataosat ja niillä kaikilla on yhteinen reitti Tampereelta Helsinkiin. Junamatka esimerkiksi Seinäjoelta lentokentälle taittuisi suurnopeusradan myötä noin kahdessa tunnissa nykyisen kolmen sijaan.
Nopeat raideyhteydet tuovat siis toisiaan lähemmäksi paitsi keskeiset kaupungit, myös pääkaupunkiseudun ja maakunnat. Hyvät yhteydet houkuttavat niin asukkaita, yrityksiä, tutkimustoimintaa kuin koulutussektoria ja yhteyksien luoma tiivistynyt ja suurempi talousalue mahdollistaa kasvun ja tuottavuuden kehityksen.
Nopeat raideyhteydet myös vähentävät tarvetta maansisäisille lennoille ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää eri kulkumuotojen matkaketjuja, jotka lisäävät matkustamisen sujuvuutta ja Suomen sisäistä saavutettavuutta edelleen. Tämä tukee myös kestävää kehitystä, sillä raideliikenne on varsin ympäristöystävällinen liikennemuoto: sen päästöjen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentti.
Suomi tarvitsee hyvän liikenneinfran
Suomi tarvitsee hyvän liikenneinfran sekä tulevaisuuden kasvuinvestointeja. Isoja investointeja varten tarvitsemme myös uusia toteutus- ja rahoitusmalleja, jotta julkisen rahoituksen osuutta voidaan pienentää. Suomi-radan kaltainen hankeyhtiömalli on tähän erinomainen työkalu: esimerkiksi kiinteistökehityksen keinoin valtion osuutta hankkeen kustannuksista voitaisiin pienentää noin 2 miljardilla eurolla. Tämä käy ilmi ratahankkeisiin liittyvästä selvityksestä, jonka valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat alkutalvesta.
Saman selvityksen mukaan Suomiradan vuosikustannus yhteiskunnalle olisi 50 miljoonaa 55 vuoden ajan. Tämä kuitenkin vasta 2040 alkaen, jolloin liikennöinti alkaisi. Summa ei ole kohtuuton, kun sen suhteuttaa raidehankkeen kauas kantaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin. Se on myös verrattavissa summaan, jolla maan sisäistä lentoliikennettä nyt tuetaan: Valtion suora tuki vähäliikenteisille kentille on tällä hetkellä noin 20 miljoonaa vuodessa. Päälle tulevat Finavian sisäiset tulonsiirrot, 30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kentille on luonnollisesti investointipaineita.
Suomiradan kaltaisen uuden ja mittavan ratainvestoinnin suunnittelu on pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä. Suunnittelua tulee viedä eteenpäin nyt, jotta tulevilla päättäjillä on käytössään paras mahdollinen tieto, kun rakentamisinvestointipäätöksen aika on. Vain siten voimme varmistaa, että Suomen kuormittunein yhteysväli on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, nopea ja häiriötön sekä tukee vihreän siirtymän tavoitteita.