Pääradan peruskorjauksen lisäksi Suomi tarvitsee myös Suomiradan

Pitkin kevättä julkisuudessa on toistunut ajatus siitä, että Suomiradan suunnittelun sijaan tulisi valita pääradan peruskorjaus. Vastakkainasettelu on tarpeeton: peruskorjaus tarvitaan joka tapauksessa eikä Suomirata kilpaile sen kanssa. Tärkeää on ymmärtää, mitä peruskorjaustoimenpitein voidaan saavuttaa.

Helsinki–Tampere-yhteysväli, jolle myös Suomirataa suunnitellaan, on Suomen tärkein ja vilkkain raideyhteys. Se palvelee niin Länsi-, Keski-, Itä- kuin Pohjois-Suomen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja takaisin muualle Suomeen. Rataosan käyttöaste on korkea, mikä tarkoittaa, ettei yhteysvälille pystytä lisäämään junaliikennettä ja se on altis häiriöille. Osuudella on myös merkittäviä peruskorjaustarpeita. Nämä ovat valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja etenevät Väyläviraston hankkeena.

Suomirata toisi Helsinki–Tampere-yhteysvälille sekä nopeamman junayhteyden että tarvittavaa lisäkapasiteettia. Uusi raidepari mahdollistaisi lisää junavuoroja niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseen ja toisi enemmän tilaa myös ruuhkaiselle pääradalle, mikä vähentäisi junaliikenteen häiriöherkkyyttä. Lisätilan myötä myös pääradalla voisi tätä väliä kulkea nykyistä useampi väliasemilla pysähtyvä junavuoro. Muu Suomi ei jäisi hyödyittä sekään: tunnin junayhteys Helsingin ja Tampereen välillä lyhentäisi vastaavasti muualta Suomesta Helsinkiin kulkevien matkaa.

Peruskorjaustoimenpiteiden tavoitteet ovat toisenlaiset. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi päällysrakenteen uusiminen koko rataosalla sekä esimerkiksi siltojen ja henkilöliikenteen asemarakenteiden korjaukset. Tavoitteena niillä on säilyttää nykyinen palvelutaso ja mahdollistaa rataosan käyttö tulevina vuosikymmeninä ilman, että kunnossapidon kustannukset merkittävästi kasvavat. Tähän mennessä suunnitellut peruskorjaukset kestävät 2030-luvun loppuun.

Tarvittavaa lisäkapasiteettia tai nopeutta peruskorjaus ei siis pääradalle tuo, vaan pitää sen liikennöitävässä kunnossa.

Suomirata on investointi, jonka hyödyt leviävät ja kertautuvat laajasti koko yhteiskunnalle. Lyhyemmistä matka-ajoista hyötyy valtava määrä käyttäjiä. Yhteyksien paraneminen keskeisten kaupunkien välillä luo tiiviimmän ja suuremman talousalueen, joka mahdollistaa kasvun ja tuottavuuden: hyvät yhteydet houkuttelevat niin asukkaita, yrityksiä kuin tutkimus- ja koulutustoimintaa. Raideliikenteen nopeus ja häiriöttömyys tukee myös kestävää kehitystä, sillä se houkuttelee matkustajia raiteille niin maan sisäisiltä lennoilta kuin henkilöautoliikenteestä.

Suomiradan kaltaisen uuden ja mittavan ratainvestoinnin suunnittelu on pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä. Hankkeen suunnittelua tulee viedä eteenpäin nyt, jotta tulevilla päättäjillä on käytössään paras mahdollinen tieto, kun investointipäätöksen aika on. Vain siten voimme varmistaa, että Suomen kuormittunein yhteysväli on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, nopea ja häiriötön sekä tukee vihreän siirtymän tavoitteita.

Lue lisää:
Suomiradan tuoma lisäraidekapasiteetti tukee huoltovarmuutta
Suomirata – saavutettavampi ja yhtenäisempi Suomi