Lentorata ei ole vain uusi yhteys lentoasemalle. Se on hanke, joka ratkoo samanaikaisesti Suomen saavutettavuuden, pääradan kapasiteetin ja elinkeinoelämän kasvuedellytyksien ongelmakohtia, näkee Meyer Turun varatoimitusjohtaja ja Lentorata Oy:n hallituksen jäsenen Ville Saksi. Hän tarkastelee hanketta pitkän infra- ja raideliikennekokemuksensa kautta.
Tässä artikkelissa:
- Saksin mukaan Lentorata parantaisi saavutettavuutta, vahvistaisi pääradan kapasiteettia ja tukisi Suomen kilpailukykyä.
- Hanketta tulisi arvioida koko elinkaaritalouden näkökulmasta, ei vain rakennusvaiheen hintalapun perusteella.
- Saksi korostaa, että infrahankkeilla on merkittävä työllisyysvaikutus ja että rakentamiseen käytetty raha sekä verotulot jäisivät Suomeen.
- Jos isoja liikenneratkaisuja lykätään, ongelma joudutaan ratkaisemaan toisin, ja se voi tulla kokonaisuutena kalliimmaksi.
Lentorata Oy:n hallituksen jäsen Ville Saksi on johtanut uransa aikana useita vaativia infra- ja raideliikennehankkeita. Suuri yleisö saattaa muistaa hänet erityisesti Länsimetron toisen vaiheen onnistuneesta läpiviennistä, jossa hanke alitti päivitetyn kustannusarvionsa noin 100 miljoonalla eurolla, ja matkustajaliikenne käynnistyi tavoiteaikataulua aiemmin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Meyer Turun telakan varatoimitusjohtajana hän on työskennellyt muun muassa VR Trackin ja Länsimetron toimitusjohtajana.
”Toimialavaihdoksesta huolimatta haluan pysyä infrataustassani kiinni. Haluan auttaa, tukea ja tarjota sellaista tietoa, jota vuosien varrella on karttunut”, Saksi kertoo.
Saksi arvioi, että hänen kokemuksestaan on hankkeelle hyötyä erityisesti projektijohtamisen osaamisessa sekä suurten kokonaisuuksien valmistelussa:
”Toteutusmallit, viranomaisyhteistyö, hankinnat sekä oikeanlaisen osaamisen tunnistaminen ovat kaikki asioita, joihin voin tuoda näkemystä.”
Saksin mukaan hallitusroolissa on kuitenkin tärkeää muistaa, millä puolella istuu:
”Tehtäväni on tukea, sparrata ja auttaa johtoa, eikä mennä liikaa operatiiviseen johtamiseen”, hän alleviivaa.
Hän näkee Länsimetrossa ja Lentoradassa paljon teknisiä yhtymäkohtia, sillä myös Länsimetro oli vaativa maanalainen raideliikennehanke.
”Maanalaisessa rakentamisessa on omat erityispiirteensä. Siihen liittyvät turvallisuusasiat, maanpäällinen maankäyttö, sidosryhmät ja poliittiset intohimot. Kun mukaan tulee vielä junaliikenne, monimutkaisuus kasvaa”, Saksi toteaa.
Pääradan kapasiteetti on koko Suomen asia
Saksi näkee Lentoradan merkittävimpänä hyötynä saavutettavuuden.
”Lentokenttä tulee huomattavasti lähemmäs eri puolilta Suomea, ja sillä on suora vaikutus kasvuun ja dynamiikkaan. Suomi on saari, ja kun ihmiset liikkuvat täältä maailmalle, se tapahtuu käytännössä lentäen. Sillä on iso vaikutus kilpailukykyyn”, Saksi sanoo.
Toteutuessaan Lentorata kytkeytyy suoraan Suomen rataverkon elintärkeään runkoon, päärataan.
”Päärata on Suomen rataverkon valtimo. Sen kokonaiskapasiteetti on jo käytössä, ja jos lisäkapasiteettia ei saada, se heikentää koko pääradan toimivuutta”, Saksi painottaa.
Juuri siksi Lentorataa on Saksin mielestä tarkasteltava koko Suomen hankkeena.
”Jos jokin on koko Suomen hanke, niin tämä on se. Lentorata ei ole vain pääkaupunkiseudun hanke eikä vain pienen käyttäjäjoukon projekti”, Saksi summaa.
Katse yli vaalikausien
Nykyisessä työssään Meyer Turussa Saksi katsoo suuria investointeja myös teollisuuden ja viennin näkökulmasta. Hänen mukaansa toimiva liikenneinfra on Suomelle perusedellytys.
”Me olemme aidosti saari. Toimiva infra on ehdoton edellytys sille, että tavara liikkuu Suomesta ulos ja sisään, ja että ihmiset pääsevät maailmalle. Ilman sitä ei ole toimivaa yhteiskuntaa eikä elinkeinoelämää”, Saksi sanoo.
Saksin mukaan infrahankkeita arvioidaan liian usein vain rakennusvaiheen hintalapun kautta. Se jättää varjoon niiden työllisyysvaikutukset, verotulot ja pitkän aikavälin taloushyödyt.
”Infrahankkeilla on merkittävä työllisyysvaikutus, ja se raha jää suurelta osin Suomeen. Kun rakentaminen tehdään suomalaisella työvoimalla ja materiaaleilla, myös verotulot jäävät kotimaahan. Siksi todellinen kustannus veronmaksajille on pienempi kuin pelkkä investoinnin hintalappu. Hankkeita pitäisikin arvioida koko elinkaaritalouden näkökulmasta, ei vain rakennusvaiheen kustannuksina”, hän painottaa.
Saksi korostaa, että tällaisia hankkeita ei voi arvioida vain yhden tai kahden vaalikauden näkökulmasta.
”Yksi tai kaksi vaalikautta ei ole mitään verrattuna siihen, kuinka pitkään tällaiset investoinnit palvelevat Suomea.”
Hänen mukaansa myös vitkastelun riskit ovat selvät.
”Jos isoja liikenneratkaisuja lykätään liian pitkään, raideliikenteen vetovoima heikkenee, ja ongelmia joudutaan ratkaisemaan muilla keinoilla. Näennäisesti halvempi ratkaisu voi tulla kokonaisuutena huomattavasti kalliimmaksi. Samalla investoinnin hyödyt ja tuotot siirtyvät pitkälle tulevaisuuteen”, Saksi sanoo.
”Viennistä tämä maa elä ja tulee elämään pitkään, näin ainakin uskon. Toisiamme palvelemalla tuskin saamme Suomea nousuun.”
Kun katse suunnataan parinkymmenen vuoden päähän, Saksi toivoo Lentoradasta puhuttavan ennen kaikkea kaukonäköisenä päätöksenä.
”Toivon, että Lentoradasta sanotaan silloin, että onneksi sen merkitys ymmärrettiin ajoissa ja että taloudellisista haasteista huolimatta Suomella oli rohkeutta investoida kasvuun”, hän summaa.
Lue lisää:
Daniel Sazonov: Lentorata vahvistaa saavutettavuutta ja junaliikenteen kapasiteettia
Merja Kyllönen: Suomen rataverkkoa on kehitettävä osana eurooppalaista kokonaisuutta