Europarlamentaarikko ja EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen Merja Kyllönen (vas.) on työskennellyt pitkään liikennepolitiikan parissa. Kysyimme Kyllöseltä, miltä Suomen rataverkon nykytilanne näyttää eurooppalaisessa mittakaavassa ja miksi rataverkon kehittäminen on juuri nyt tärkeää Suomelle.
Toisen kauden europarlamentaarikko Merja Kyllönen vieraili 16. huhtikuuta Helsingissä sidosryhmäseminaarissa, jonka järjestivät Lentorata Oy sekä hankkeen omistajakunnat Helsinki, Vantaa ja Lahti. Tilaisuudessa käsiteltiin EU:n rautatiepolitiikan ajankohtaisia linjauksia ja niiden vaikutuksia EU-rahoituksen saatavuuteen sekä Suomen kansainvälisiä yhteyksiä maailmalle. Kyllösen puheenvuoron aiheena oli EU:n rautatiepolitiikan tavoitteet ja CEF-rahoituksen painopisteet kaudella 2028–2032.
Suomen rataverkko tarvitsee sekä kunnossapitoa että kehittämistä
Kun puhutaan uusista ratainvestoinneista, katse on suunnattava koko rataverkon nykytilaan. Kyllönen näkee, että Suomen rataverkko toimii kokonaisuutena kohtuullisesti, mutta huomauttaa, että samaan aikaan korjausvelka on kasvanut, mikä näkyy yhä useammin myös ihmisten ja yritysten arjessa. Hänen mukaansa kunnossapito ei ole pysynyt tarpeen tahdissa, jolloin kapasiteetin pullonkaulat rajoittavat sekä matkustamista että elinkeinoelämän kuljetuksia.
”Euroopassa ratoihin on viime vuosina investoitu määrätietoisesti. On rakennettu uutta, mutta myös pidetty huolta vanhasta. Suomessa kehitys on ollut varovaisempaa”, Kyllönen sanoo.
”Meillä olisi nyt hyvä mahdollisuus ottaa oppia ja hyödyntää myös eurooppalaista rahoitusta, jotta pysymme mukana kehityksessä.”
Kyllönen näkee rataverkon kehittämisen ajankohtaisena, koska liikkumisen tarpeet muuttuvat, kaupungistuminen jatkuu ja ilmastotavoitteet kiristyvät.
”Samalla kyse on huoltovarmuudesta, kilpailukyvystä ja siitä, miten koko maa pysyy elinvoimaisena.”
Saavutettavuus ja alueellinen kehitys
Toteutuessaan Lentorata parantaa kaukoliikenteen yhteyksiä lentoasemalle ja helpottaa matkaketjuja eri puolilla maata. Kyllönen korostaa, että hankkeen vaikutuksia on arvioitava osana koko rataverkon toimivuutta.
”On tärkeää tarkastella hanketta osana koko rataverkkoa. Yksi investointi ei yksin ratkaise saavutettavuutta, mutta oikein toteutettuna Lentorata voi vahvistaa koko verkon toimivuutta”, Kyllönen sanoo.
”Alueellisen kehityksen näkökulmasta olennaista on, että samalla huolehditaan myös muista yhteyksistä eri puolilla Suomea. Tasapaino ei synny yhdestä hankkeesta, vaan kokonaisuudesta.”
Saavutettavuus ei ole vain matka-aikaa vaan myös kilpailukykyä
Toteutuessaan Lentorata luo suorat kaukojunayhteydet ja mahdollistaa myös nykyistä nopeammat junayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä muualle Suomeen.
”Suora junayhteys lentoasemalle olisi Suomelle merkittävä parannus. Se tekee matkustamisesta sujuvampaa ja vahvistaa Suomen houkuttelevuutta niin matkailun kuin investointienkin näkökulmasta.”
Kyllönen toteaa, että Suomen asema Euroopan liikenneverkossa riippuu pitkälti siitä, miten hyvin kytkeydymme osaksi yhteisiä yhteyksiä. ”Tämä vaatii sekä investointeja että aktiivista vaikuttamista EU:ssa. On tärkeää, että Suomi ei jää kehityksessä sivuun, vaan on mukana rakentamassa yhteistä eurooppalaista liikenneverkkoa.”
Kestävä liikenne edellyttää toimivaa rataverkkoa
Raideliikenne on keskeinen osa ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska se on energiatehokas ja vähäpäästöinen tapa liikkua ja kuljettaa tavaraa. Toteutuessaan Lentorata voi tukea tätä kehitystä ohjaamalla liikkumista kestävämpään suuntaan.
”Pitkällä aikavälillä raideliikenteen roolia Suomessa on vahvistettava. Se tarkoittaa sekä uusia investointeja että ennen kaikkea sitä, että nykyinen verkko pidetään kunnossa. Ilman toimivaa perusverkkoa uudet hankkeet eivät ratkaise ongelmia”, Kyllönen toteaa.
Pitkän aikavälin valinnat ratkaisevat
Kyllösen mukaan Suomen on tärkeää jatkaa rataverkon pitkäjänteistä kehittämistä, jotta yhteydet tukevat sekä arjen liikkumista että Suomen saavutettavuutta osana Eurooppaa.
”Tärkein seuraava askel Lentoradan osalta on selkeä päätös siitä, miten hanketta viedään eteenpäin ja millä aikataululla. Tarvitaan realistinen suunnitelma ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä”, Kyllönen toteaa.
”Niille, jotka pohtivat investoinnin kannattavuutta, sanoisin, että kyse on pitkän aikavälin valinnoista. Millaisen liikennejärjestelmän haluamme rakentaa ja miten pidämme koko maan mukana kehityksessä? Lentorata voi olla osa tätä kokonaisuutta, kun se sovitetaan järkevästi yhteen muiden tarpeiden kanssa.”
Lue lisää:
Mitä Lentorata-hankkeelle kuuluu vuonna 2026?
Miksi matka-ajalla on yhteiskunnallista merkitystä?