Keväällä päivitetyn selvitystyön mukaan suurnopeusradan rakentamisen vaikutus hiilivarastoihin on puolet aiemmin arvioitua pienempi. Tämä laskee myös radan rakentamisesta aiheutuvien kokonaisilmastopäästöjen määrää.
Arviota suurnopeusradan rakentamisen vaikutuksesta hiilivarastoihin ja -nieluihin tarkennetaan maaliskuussa 2023 päivitetyssä selvityksessä Suomiradan hankevaihtoehtojen rakentamisen aikaisten ilmastopäästöjen arviointi (RevB). Sen mukaan hankealueelta poistuu radan rakentamisen seurauksena yhteensä 177 490 t CO2e suuruinen hiilivarasto, mikä on alle puolet siitä, mitä alkuperäisessä, vuonna 2022 julkaistussa selvityksessä arvioitiin (422 000 t CO2e). Molemmat työt on toteuttanut Ramboll Finland Oy.
Päivitetyssä työssä erityisesti radan suojavyöhykkeen maankäytön muutoksiin liittyviä oletuksia tarkastellaan uudelleen. Ratalain mukaan rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle raiteen tai uloimman raiteen keskilinjasta. Kaksiraiteisella suurnopeusradalla suojavyöhyke ulottuisi näin 30 metrin etäisyydelle kummankin raiteen keskikohdasta eli 25 metriä rata-alueen reunasta ja kokonaisuudessaan ratakäytävän leveys olisi 65 metriä.
Vuonna 2022 toteutetussa työssä oletettiin, että ratakäytävän leveys olisi 75 metriä ja että tältä alueelta kasvillisuuden ja maaperän hiilivarasto poistuisi kokonaan. Rautatien suoja-alueella voi kuitenkin olla puustoa ja muuta kasvillisuutta tai rakennuksia ja rakennelmia, minkä päivitetty arvio huomioi. Siinä laskennan lähtökohtana on, että kasvillisuuden ja maaperän hiilivarasto poistuu kokonaan yhteensä 35 metrin levyiseltä alueelta, joka käsittää rata-alueen (15 m) sekä huoltotiet ja luiskat radan molemmin puolin (yht. 20 m). Tältä alueelta poistuvan hiilivaraston suuruus on yhteensä 171 208 t CO2e.
Suoraan radan ja huoltoteiden alle jäävän alueen lisäksi suurnopeusradan rakentaminen vaikuttaa maankäyttöön rautatien suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykkeellä säilytetään olemassa oleva puusto, mutta alueelta voidaan karsia riskipuita, jolloin kasvillisuuden hiilivarastosta poistuu arviolta 15 %. Poistuvan hiilivaraston suuruus on tällöin 6283 t CO2e.
Suurnopeusradan rakentamisen aiheuttama hiilivarastojen poistuma, 177 490 t CO2e, vastaa noin 2–3 % Vantaan metsien ja viheralueiden hiilivarastoista tai noin 17 000–20 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Uusi arvio hiilivarastojen poistumasta tarkoittaa, että maankäytön muutoksista aiheutuvien päästöjen osuus puolittuu suurnopeusratavaihtoehdossa. Tämä laskee myös suurnopeusradan rakentamisesta aiheutuvien kokonaisilmastopäästöjen määrää sekä vuoden 2022 päästötasolla että vuoden 2035 skenaariotarkastelussa.
Päivitetyn arvion perusteella suurnopeusratavaihtoehdon kokonaispäästöt ovat vuoden 2022 päästötasolla arvioituna 1489 Mkg CO2e, mikä on vähemmän kuin alkuperäisessä selvityksessä (1729 Mkg CO2e). Pääradan lisäraiteet ja oikaisut -vaihtoehdossa kokonaispäästöt ovat 643 Mkg CO2e. Kun päästöjä tarkastellaan vuoden 2035 skenaariossa, sijoittuvat suurnopeusratavaihtoehdon kokonaispäästöt uuden arvion pohjalta välille 810–1510 Mkg CO2e. Pääradan lisäraiteet ja oikaisut -vaihtoehdossa vastaava luku on 450–850 Mkg CO2e.
”Hankevaihtoehdosta riippumatta Suomiradan rakentaminen ajoittuu ensi vuosikymmenelle. On odotettavissa, että rakentamisesta aiheutuvat päästöt ovat tuolloin huomattavasti nykytasoa pienemmät, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen asettaa voimakkaita päästövähennysvaatimuksia esimerkiksi sementin ja teräksen tuotannolle tai koneiden käytölle, jotka ovat raidehankkeessa keskeisiä. Kehitys näillä aloilla on jo nyt vahvaa ja sellaisena sen voi olettaa jatkuvan”, toteaa suunnittelujohtaja Siru Koski.
Suomiradan hankevaihtoehtojen rakentamisen aikaisia ilmastopäästöjä on ensimmäisen kerran arvioitu Ramboll Finland Oy:n vuonna 2022 toteuttamassa työssä. Vertaillut vaihtoehdot ovat uusi suurnopeusrata Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle sekä pääradan lisäraiteet ja oikaisut välillä Vantaa/Riihimäki–Tampere. Molempien vaihtoehtojen päästöarvioon on sisällytetty Lentoradan rakentaminen välillä Pasila–Kerava. Arviot kokonaisilmastopäästöistä sisältävät sekä rakentamisesta että maankäytön muutoksista aiheutuvat ilmastopäästöt. Hankevaihtoehtojen ilmastopäästöt on työssä arvioitu vuoden 2022 tasolla, minkä lisäksi siinä on muodostettu arvio ilmastopäästöjen tasosta vuonna 2035. Maaliskuussa 2023 selvitystä päivitettiin suurnopeusratavaihtoehdon osalta, mitä tulee maankäytön muutoksista johtuviin päästöihin.
Lisätiedot:
Siru Koski, suunnittelujohtaja, Suomi-rata Oy, siru.koski@suomirata.fi
Lue lisää:
Suomirata – saavutettavampi ja yhtenäisempi Suomi