Hankeyhtiömalli on uusi tapa suunnitella, rahoittaa ja toteuttaa suuria infrahankkeita. Sen keskeinen tavoite on pienentää valtion maksuosuutta investoinnista.
Suomiradan kuten muidenkin suurten ratahankkeiden suunnittelutyötä viedään eteenpäin niin kutsutulla hankeyhtiömallilla. Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan?
”Hankeyhtiömallin lähtökohta on löytää uusia työkaluja toteuttaa suuria infrahankkeita, joita valtion talousarviorahoituksella on vaikea saada aikaan. Mallissa hyödynnetään projektirahoituksen periaatteita, eli jaksotetaan hankekustannuksia pitkälle ajalle sekä ohjataan hankkeen käyttövaiheessa syntyviä tuloja kattamaan näitä kustannuksia. Tavoitteena on näin minimoida kuormaa, joka investoinnista koituu budjettitaloudelle”, kuvailee Janne Salonen, Suomi-rata Oy:n talous- ja hallintojohtaja.
Käytännössä hankeyhtiö on osakeyhtiö. Suomi-rata Oy:n omistavat Suomen valtio, Finavia sekä 20 kaupunkia ja kuntaa. Osakeyhtiö mahdollistaa sen, että useampi toimija kykenee osallistumaan hankkeeseen ja että näiden eri omistajien omaisuuseriä voidaan käyttää investoinnin rahoittamiseen.
”Idea on, että hyötyjä maksaa. Se tarkoittaa, että mukana olevat, hankkeesta hyötyvät tahot mahdollistavat hankkeen osallistumalla investoinnin rahoittamiseen. Usean toimijan voimin saadaan näin liikkeelle hankkeita, jotka hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa.”
Oman pääoman lisäksi hankeyhtiö tarvitsee myös lainapääomaa. Tässä hankeyhtiön etuna on, että se pystyy käyttämään hyväkseen erilaisia rahoitusinstrumentteja, esimerkiksi pitkäaikaisia lainoja ja korkosuojauksia.
”Vuotuinen kustannusrasite on näin pienempi, ja mikä tärkeää, talous ja rahoitus voidaan järjestää tasaisesti ja ennustettavasti pitkällä aikavälillä”, Salonen summaa.
Millä tavoin ratahankkeeseen osallistuvat sitten hyötyvät? Mistä kertyy tuloja, joita voidaan ohjata kattamaan hankkeen kustannuksia?
”Merkittävä rahoituslähde ovat esimerkiksi ratahankkeen edistämät kiinteistökehitysmahdollisuudet. Kulkuyhteyksien paraneminen nostaa yleisesti sijaintien arvoa. Suomiradan myötä matka-ajat lyhenevät ja junaliikenteen vuoromäärä kasvaa, mikä heijastuu erityisesti henkilöliikenteestä hyötyvän maankäytön kysyntään. Parempi saavutettavuus kasvattaa sekä aiemmin rakennettujen kiinteistöjen että rakentamattomien tonttien arvoa. Tulorahoitusta voivat olla esimerkiksi matkalipputulot”, Salonen toteaa.
Suomiradan tapauksessa valtion osuutta hankkeen kustannuksista voitaisiin pienentää kiinteistökehityksen keinoin noin 2 miljardilla eurolla. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön tammikuussa julkaisemasta suuriin ratahankkeisiin liittyvästä selvityksestä.
Suomiradan kaltaiseen hankkeeseen voidaan kytkeä myös muita tulonlähteitä, jotka liittyvät ratakäytävän tilan tai radan tarjoaman liikenneyhteyden hyödyntämiseen. Näitä ovat esimerkiksi energiainfrastruktuurin, esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten, kytkeminen osaksi ratahanketta tai teollisuuden mahdollistaminen radan varrella.
”Suunnittelutyön ohella Suomi-rata Oy:n tehtävä on löytää näitä keinoja, joilla julkinen maksuosuus voidaan minimoida tai jopa poistaa.”