Selvitys osoittaa suurnopeusradalle suunnitellun liikennöintimallin toimivaksi

Vastikään valmistuneen selvityksen mukaan suurnopeusradalle suunnitellut junamäärät on mahdollista liikennöidä, kun Pasila–Riihimäki-kehittämishankkeen 2. vaihe ja digirata on toteutettu. Häiriösimulointi osoittaa, että tarkasteltu aikataulurakenne toimii myös tilanteissa, joissa junat eivät kulje täysin aikataulun mukaisesti.

Suomi-rata Oy käynnisti syksyllä 2022 selvityksen Suomiradan suurnopeusratavaihtoehdon junamääristä ja aikataulurakenteen tarkastelusta. Tavoitteena oli selvittää, onko suurnopeusradan ja pääradan muodostama kokonaisuus ratakapasiteetin näkökulmasta toimiva, eli asettaako ratainfrastruktuuri ja radalle suunnitellut junamäärät rajoitteita aikataulusuunnittelulle ja onko kaikki suunnitellut junat mahdollista sovittaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Selvityksen toteutti Proxion Oy.

Selvitystyön tuloksena todetaan, että suunnitellut junamäärät on mahdollista liikennöidä, kun sekä suurnopeusrata että Pasila–Riihimäki-kehittämishankkeen 2. vaihe ja digirata on toteutettu. Tarkastellut junamäärät eivät vaadi Pasila–Riihimäki-hankkeen 3. vaiheen toteuttamista.

Tausta-aineistona työssä on käytetty muun muassa Väyläviraston Helsinki–Pasila-kapasiteettiselvitystä (2022) sekä Suomiradan linjausvaihtoehtojen vertailu -selvitystä (2022). Junamäärät tarkastelualueen eri rataosuuksille määrittelivät Väylävirasto ja Suomi-rata Oy soveltaen em. selvityksiä.

Tarkastellut junamäärät työssä ovat kaksi suurnopeusradan junaa, yksi pääradan kaukojuna, neljä R-lähijunaa ja yksi tavarajuna tunnissa suuntaansa. Aikataulusuunnittelussa on huomioitu myös Lahden suunnan kauko- ja lähijunat, kaksi kaukojunaa ja kaksi Z-lähijunaa tunnissa suuntaansa. Helsingin raiteistonkäytön suunnittelussa on tarkasteltu myös Turun suunnan junien aikataulurakennetta sekä Ilmalan ja Helsingin väliset varikkosiirrot.

Pääradalle työssä oletetaan toteutetuksi Lentorata. Suurnopeusradan osalta oletetaan, että liittyminen nykyiseen rataverkkoon tulisi olemaan Lempäälän eteläpuolella, ja että Lempäälän ja Tampereen välillä rata olisi neliraiteista. Pasila–Riihimäki-välille oletetaan toteutetuksi lisäraiteet Kerava–Järvenpää ja Järvenpää–Jokela-väleille. Hanke on käynnissä, ja sen valmistuessa Helsingin ja Jokelan välillä on koko matkalla vähintään neljä raidetta. Pasila–Riihimäki-kehittämishankkeen 3. vaihetta, eli Jokela–Riihimäki-välin neliraiteisuutta, ei ole työssä oletettu toteutetuksi.

Raiteistonkäytön ja aikataulurakenteen toimivuus on työssä tarkistettu simuloimalla Helsinki–Pasila-väli. Lisäksi häiriösimuloinnilla varmistettiin, että junaliikenteelle tyypilliset viivästymiset eivät aiheuta kerrannaisvaikutuksia aikataulurakenteeseen. Simulointi osoittaa, että tarkasteltu aikataulurakenne toimii myös tilanteissa, joissa junat eivät kulje täysin aikataulun mukaisesti.

Lisätiedot:
Siru Koski, suunnittelujohtaja, Suomi-rata Oy, siru.koski@suomirata.fi