Lentoradan yleissuunnitelmavaiheen hankearviointi (2026)
Lentoradan yleissuunnitelmavaiheen hankearviointiselvitys toteutettiin 03/2025-02/2026. Sen mukaan Lentorata parantaa merkittävästi Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta ja lisää raideliikenteen kapasiteettia Suomen tärkeimmällä rataosuudella. Merkittävin haaste on suuret rakentamiskustannukset, mikä vaikuttaa myös hankkeen yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen.
Vaikutukset saavutettavuuteen ja matkustusaikoihin
- Lentorata mahdollistaa suoran kaukojunayhteyden lentoasemalle, mikä poistaa vaihtotarpeen ja lyhentää matkustusaikoja merkittävästi erityisesti kaukoyhteyksissä.
- Helsingin keskustan ja lentoaseman välinen koettu matka-aika lyhenee noin 14 minuuttia, ja esimerkiksi Tampereen/Lahden suunnista jopa noin 26 minuuttia.
- Rata vapauttaa kapasiteettia pääradalla (Pasila–Kerava), joka on jo nykyisin lähes täydessä käytössä.
- Pitkällä aikavälillä merkittävin hyöty on mahdollisuus lisätä kaukojunatarjontaa koko Suomessa.
Vaikutukset liikkumiseen ja kulkutapoihin
- Joukkoliikenteen käyttö kasvaa sekä seudullisilla että valtakunnallisilla matkoilla, ja erityisesti liityntämatkat lentoasemalle lisääntyvät selvästi.
- Samalla henkilöautoilun ja osin lentomatkustamisen määrä vähenee, kun junayhteys parantaa kilpailukykyä.
- Liikenne siirtyy pois Tikkurilasta, mikä voi heikentää sen aseman saavutettavuutta ja palvelutasoa.
Taloudelliset vaikutukset
- Hankkeen suurin hyöty syntyy matka-aikasäästöistä (444–505 M€) erityisesti lentoasemamatkoilla.
- Joukkoliikenteen lipputulot kasvavat yli 100 miljoonalla eurolla 30 vuoden tarkastelujaksolla.
- Muita hyötyjä syntyy mm.
- vähentyneestä ruuhkautumisesta
- päästöjen vähenemisestä
- onnettomuuksien vähenemisestä
- Hyödyistä huolimatta hankkeen hyöty-kustannussuhde jää matalaksi (H/K noin 0,25–0,27) investoinnin suuruuden vuoksi.
Ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset
- Hanke vähentää liikenteen CO₂-päästöjä (n. 5–6 kt vuodessa) siirtämällä matkustusta raideliikenteeseen.
- Tieliikenteen väheneminen vähentää myös onnettomuuksia ja ruuhkia.
- Rakentamisvaihe aiheuttaa merkittäviä päästöjä ja paikallisia ympäristövaikutuksia (esim. louheen kuljetukset), mutta käytön aikaiset vaikutukset ovat pääosin myönteisiä.
- Hanke aiheuttaa tärinä- ja meluhaittoja, mutta esimerkiksi runkomelua voidaan torjua radan vaimennusratkaisuilla niin, ettei se haittaa asumista.
Lue koko raportti täältä: Lentoradan yleissuunnitelmavaiheen hankearviointi
Lentoradan vaikuttavuusanalyysi (2025)
Lentoradan vaikuttavuusanalyysin mukaan radan keskeinen merkitys ei rajoitu matka-aikahyötyihin tai liikennejärjestelmän suoriin hyötyihin, vaan sen suurin vaikutus syntyy laajemmista taloudellisista, sosiaalisista ja kansallisista hyödyistä, jotka parantavat hankkeen kokonaisvaikuttavuutta.
Lentoradan suorat vaikutukset
- Lentoradan suorat hyödyt ovat yhteensä noin 894 M€, mikä vastaa noin 27 % investointikustannuksista (H/K-luku 0.27)
- Merkittävin suora hyöty syntyy matkustajien matka-aikasäästöistä, joiden arvo on noin 504 M€.
- Matka-ajat lentoasemalle lyhenevät noin 12–26 minuuttia ja suora junayhteys vähentää vaihtotarvetta.
- Joukkoliikenteen käyttö kasvaa noin 370 000 matkalla vuodessa, mikä lisää lipputuloja ja parantaa palveluiden kysyntää.
- Henkilöliikenteen tuottajan ylijäämä kasvaa arviolta 115 M€.
- Teollisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat rajalliset, koska tavaraliikenne keskittyy muille reiteille.
- Rakentamisvaihe aiheuttaa merkittäviä päästöjä, mutta käytön aikaiset ympäristövaikutukset ovat pääosin rajallisia ja kohdistuvat pääosin rakennusvaiheeseen.
Lentoradan laajemmat taloudelliset vaikutukset
- Lentoradan merkittävimmät hyödyt syntyvät laajemmista taloudellisista vaikutuksista, jotka eivät sisälly suoraan hyöty–kustannuslaskelmaan.
- Hankkeen arvioidaan lisäävän Suomen bruttokansantuotetta noin 5 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä.
- Rakentaminen ja siihen liittyvät investoinnit synnyttävät arviolta 80 000–100 000 henkilötyövuotta.
- Lentorata voi mahdollistaa 3–5 miljardin euron yksityiset investoinnit vaikutusalueelle.
- Maankäytön ja kiinteistökehityksen tuottojen arvioidaan kasvavan noin 100–250 M€.
- Hanke muodostaa yli 2 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen Etelä-Suomeen, mikä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta.
- Kasautumishyötyjen arvo on arviolta 50–100 M€, ja ne syntyvät erityisesti paremmasta saavutettavuudesta ja yritysten keskittymisestä.
Lentoradan sosiaaliset ja kansalliset vaikutukset
- Lentorata parantaa alueellista saavutettavuutta ja tukee alueiden välistä tasa-arvoa laajentamalla työssäkäyntialueita.
- Se lisää joustavuutta asumiseen ja työssäkäyntiin sekä parantaa elämänlaatua parempien liikenneyhteyksien kautta.
- Hanke vahvistaa Suomen logistista toimintavarmuutta ja vähentää liikennejärjestelmän häiriöherkkyyttä.
- Lentorata tukee myös siviili- ja sotilaslogistiikkaa sekä parantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman asemaa kansallisena ja kansainvälisenä solmukohtana.
- Hanke edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista siirtämällä liikennettä raiteille ja vähentämällä henkilöauto- ja lentoliikennettä pitkällä aikavälillä.
Keskeiset riskit ja epävarmuudet
- Liikenne-ennusteisiin perustuvat hyödyt sisältävät epävarmuutta pitkällä aikavälillä.
- Rakennuskustannusten ylittyminen on tyypillinen riski suurissa infrastruktuurihankkeissa.
- Yksityisten investointien, työllisyysvaikutusten ja kasautumishyötyjen toteutuminen riippuu aluekehityksen onnistumisesta.
- Maankäytön tuottojen ja aluekehityksen vaikutukset ovat osin herkkiä oletuksille ja kohdentuvat epätasaisesti eri alueille.
- Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti: esimerkiksi Tikkurilan aseman rooli heikkenee, kun taas Aviapoliksen merkitys kasvaa.
- Rakentamisvaiheen päästöt ja paikalliset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, vaikka niitä voidaan osin lieventää teknologian kehityksellä.
Lue koko raportti täältä: Lentorata – vaikuttavuusanalyysi
