Aviapoliksen projektijohtaja Ilari Airikkalan mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille rakentuneen alueen potentiaali ei ole vielä kokonaan käytössä. Lentorata voisi vahvistaa Aviapoliksen roolia paikkana, jossa arki, työ, elinkeinoelämä ja kansainväliset yhteydet kytkeytyvät nykyistä tiiviimmin yhteen.
Helsinki-Vantaa on Suomen merkittävin kansainvälinen lentoasema, jonka kautta tehtiin vuonna 2025 noin 17 miljoonaa matkustajamatkaa. Pääradan tavoin se on osa Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa.
Nykyisin suora yhteys lentoasemalta Suomen rataverkkoon kuitenkin puuttuu. Toteutuessaan Lentorata toisi kaukojunat suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
”Lentokenttä on väylä maailmalle ja Suomeen. Siitä näkökulmasta Aviapolis on todella merkittävä keskuspiste”, Aviapoliksen projektijohtaja Ilari Airikkala sanoo.
Aviapolis on paljon enemmän kuin lentoaseman alue
Lentoasema on Aviapoliksen suuralueen tunnetuin maamerkki, mutta sen ympärillä toimii myös paljon logistiikan, hotellien, kongressipalvelujen, rakentamisen ja kaupan alan yrityksiä.
”Aviapolis on Vantaan suurin ja Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä sekä iso logistinen keskus koko pääkaupunkiseudulle”, Airikkala kertoo.
Airikkala huomauttaa, että alueen kehitys etenee eri tahtiin kuin perinteisillä asuinalueilla. Siinä missä asuinrakentamisen kysyntä syntyy ihmisten perustarpeista, työpaikka-alueiden kehitys riippuu yritysten sijoittumispäätöksistä, taloussuhdanteista sekä siitä, millaiset sijainnit houkuttelevat investointeja.
”Työpaikka-alueiden kehittyminen on pitkäjänteistä. Jokainen alueelle sijoittuva yritys vie kehitystä eteenpäin.”
Aviapolikseen rakentuu myös arjen palveluita. Airikkala mainitsee uuden Lentolan päiväkodin sekä valmistuvan lukion, joka avautuu keväällä 2027 Aviapoliksen juna-aseman viereen. Lukioon sai hakea jo kevään 2026 yhteishaussa, ja siellä järjestetään myös englanninkielistä lukiokoulutusta. Sijainti hyvien yhteyksien varrella palvelee opiskelijoita, saapuivatpa he läheltä tai kauempaa.
Aviapoliksen kehitys kytkeytyy Airikkalan mukaan Vantaan elinvoimaan: työpaikkojen syntyminen, logistiikka ja alueella liikkuvat ihmisvirrat voivat vahvistaa koko kaupungin taloudellista virettä.
Lentorata tekisi Aviapoliksesta vahvemman liikennehubin
Sujuvat matkaketjut ovat Aviapoliksen kaltaisella alueella erityisen tärkeitä, koska alue palvelee samanaikaisesti lentomatkustajia, työntekijöitä, yrityksiä, opiskelijoita, tapahtumakävijöitä sekä alueen asukkaita. Lentoradan tuoma keskeinen muutos olisi Airikkalan mukaan se, että lentoasema vahvistuisi myös juna-asemana.
”Lentoliikenteelle on todella tärkeää, että ihmiset pääsevät sujuvasti paikasta toiseen ja vaihdot ovat yksinkertaisia. Sama koskee kaikkia, jotka tulevat alueelle töihin”, hän toteaa.
Kun kaukoliikenne, lähijunat, Vantaan ratikka, bussit ja lentoliikenne kytkeytyisivät samaan solmukohtaan, myös alueen rooli ja seudulliset liikkumistavat muuttuisivat. Matka voisi alkaa lentoasemalta suoraan esimerkiksi Tampereen suuntaan.
Parempi saavutettavuus, laajempi työssäkäyntialue
Lentorata vahvistaisi Aviapoliksen asemaa elinkeinoelämän keskuksena. Airikkala näkee, että nopeat yhteydet tekisivät alueesta entistä houkuttelevamman sijainnin yrityksille ja toimistoille.
”Lentorata mahdollistaisi työvoiman saatavuuden laajemmalta alueelta, ja toisaalta Aviapoliksen työntekijöillä olisi enemmän vaihtoehtoja asuinpaikan valinnassa”, Airikkala sanoo.
Lentokentän läheisyys voi houkutella myös toimialoja, joille nopeat kansainväliset yhteydet ovat erityisen tärkeitä. Airikkala mainitsee esimerkkeinä lääketeollisuuden sekä tuotekehityksen kaltaiset toiminnot, jotka edellyttävät väljempiä tiloja.
”Jos toimipiste tai tuotantotilat ovat muualla, mutta yrityksen täytyy olla osittain myös pääkaupunkiseudulla, Aviapolis on aika selkeä valinta. Voi syntyä myös sellaisia toimialoja, joita ei ole vielä osattu ajatellakaan”, hän sanoo.
Aviapoliksessa arki ja kansainväliset yhteydet kohtaavat
Aviapoliksen erityisyys syntyy Airikkalan mukaan sen kahdesta roolista: paikallisesta ja kansainvälisestä.
”Lentoradan myötä koko muu Suomi olisi lähempänä ja nopeammin saavutettavissa kuin aikaisemmin, ja maailmakin olisi askeleen lähempänä isompaa osaa Suomea.”
Airikkala näkee paljon potentiaalia myös Aviapoliksen elämys-, viihde- ja tapahtumapalveluissa. Alueella on jo Jumbon ja Flamingon kaltaisia vetovoimatekijöitä, ja parempi saavutettavuus voisi vahvistaa kokonaisuutta entisestään. Kun suuret ihmisvirrat pääsevät paikalle ja pois sujuvasti, myös tapahtumien järjestämisen edellytykset paranevat.
”Elämyspuolelle Lentorata voi olla todella merkittävä mahdollistaja. Esimerkiksi konserteissa ihmisvirtojen pitää päästä tiettynä tuntina paikalle ja tiettynä tuntina pois. Mitä sujuvammin yhteydet toimivat ja mitä laajemmalta alueelta ihmiset pääsevät paikalle, sitä vetovoimaisempi alueesta tulee tapahtumille”, Airikkala näkee.
Kehitys vaatii pitkää katsetta
Aviapolis on Helsingin kantakaupungin kokoinen alue, jonka kehittäminen kestää vuosikymmeniä. Vantaan kaupunki tekee parhaillaan visiotyötä maanomistajien kanssa, jotta alueelle löytyisi yhteinen suunta.
”Alueesta halutaan kasvattaa vetovoimainen kaupunkikeskus, joka toimisi muutenkin kuin pelkästään lentokenttänä. Mikä se potentiaali lopulta on, sitä pitää miettiä hyvin joustavasti, sillä kehitysaika on pitkä. Emme voi lukita kaikkea valmiiksi, koska maailma muuttuu matkan varrella”, Airikkala sanoo.
Lentorata yksin ei ratkaise Aviapoliksen kehitystä, mutta se loisi uusia edellytyksiä kasvulle. Airikkalan mukaan suurin merkitys on lentoaseman saavutettavuudessa ja siinä, millaisia toimintoja nopeammat yhteydet mahdollistavat alueen ympärille.
”Sijainti on hyvä palveluille, jotka kokoavat ihmisiä eri puolilta kaupunkia, ja Lentorata toisi lisää mahdollisuuksia. Sitten pitää löytää ne toimijat, jotka täyttävät ne mahdollisuudet”, Airikkala summaa.
Lue lisää:
Lentorata on koko Suomen kilpailukykyhanke
Lentoradan rautatieaseman arkkitehtisuunnittelu käynnistyy