Euroopan unionin liikennepolitiikassa painotetaan nyt rajat ylittäviä yhteyksiä, puhdasta siirtymää, sotilaallista liikkuvuutta sekä lentoasemien ja kaupunkiseutujen saavutettavuutta. Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon mukaan Lentoradan kaltaisissa hankkeissa on olennaista nähdä Suomi osana eurooppalaista kokonaisuutta – ei syrjäisenä saarena, vaan pohjoisen Euroopan risteyskohtana.
Tässä artikkelissa:
- Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon mukaan Suomen pitää olla hereillä nyt, kun EU:ssa valmistellaan tulevan rahoituskauden asetuksia ja rahoitusvälineitä.
- EU:n liikennerahoitus on kilpailtua rahaa. Siksi Lentoradan kaltaisten hankkeiden on pärjättävä eurooppalaisessa vertailussa.
- TEN-T-asetus ohjaa jäsenmaita kytkemään keskisuuret ja suuret lentoasemat kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä. Suomessa tämä koskee Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
- EU-rahoituksen näkökulmasta hankkeiden painoarvoa lisää se, miten ne kytkeytyvät rajat ylittäviin yhteyksiin, puhtaaseen siirtymään, digitalisaatioon ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.
- Vahvoilla ovat hankkeet, joiden luvat, vastinrahoitus ja kansallinen priorisointi ovat kunnossa.
- Uudenmaan liiton mukaan seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa Lentorata.
Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino tarkastelee Lentorataa ja muita Suomen isoja ratahankkeita eurooppalaisen liikennepolitiikan näkökulmasta. Hän johtaa Brysselissä toimivaa, Uudenmaan liiton ylläpitämää EU-toimistoa, joka edustaa muun muassa Helsinkiä, Espoota ja Vantaata sekä korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja Helsingin seudun kauppakamaria.
Leinon mukaan Suomen kannalta olennaista on ymmärtää, millainen EU-sääntely mahdollistaa ratahankkeita ja miten suomalaiset hankkeet asemoidaan kilpailussa muita eurooppalaisia hankkeita vastaan.
”Kun tarkastelen rataverkkoja tai muuta kotimaan politiikkaa, katson sitä eurooppalaisen linssin läpi. Se tarkoittaa yleensä sitä, mitä sääntelyä ja mitä rahoitusmahdollisuuksia on tulossa”, Leino sanoo.
Kilpailtu EU-rahoitus ohjautuu hankkeisiin, jotka ratkaisevat eurooppalaisia ongelmia
EU ei ensisijaisesti rahoita paikallisia tai puhtaasti kansallisia liikennehankkeita, vaan hankkeita, jotka tuottavat laajempaa eurooppalaista lisäarvoa. Suomen ratahankkeiden kannalta se tarkoittaa erityisesti kytkentää rajat ylittäviin yhteyksiin, TEN-T-verkon kehittämiseen, päästöjen vähentämiseen, liikenteen digitalisaatioon ja yhä vahvemmin myös sotilaalliseen liikkuvuuteen.
”Suomessa suunniteltavat hankkeet pitäisi miettiä osaksi kansainvälisiä hankkeita. EU:n CEF-asetusehdotus lähtee siitä, että kansainvälistä liikennettä halutaan tukea”, Leino avaa.
Suomen paras mahdollisuus on siksi tavoitella kilpailtua eurooppalaista liikennerahoitusta.
”Jos hanke nähdään vain kansallisena, EU-rahoitusta pitäisi hakea niin sanotusta kansallisesta kirjekuoresta. Silloin liikenne kilpailisi muiden kotimaan kohteiden, kuten maatalouden ja alue- ja kaupunkikehitysrahoituksen kanssa”, hän toteaa.
Lentorata vastaa TEN-T-verkon tavoitteisiin
Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T tähtää ihmisten ja tavaroiden saumattomaan, turvalliseen ja kestävään liikkumiseen EU:ssa. TEN-T-asetus ohjaa verkon kehittämistä myös lentoasemien, kaukojunien ja rajat ylittävien yhteyksien osalta.
”Nykyisessä TEN-T-asetuksessa lukee, että jäsenmaiden tulisi saada Euroopan keskisuuret ja suuret lentokentät kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä. Tämä puhuu Lentoradan puolesta”, Leino sanoo.
Suomen kasvukolmion eli Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisessä muutosesityksessä Euroopan komission Verkkojen Eurooppa-asetusehdotukseen (CEF) esitetään, että lentoasemien takamaayhteydet, kuten pitkän matkan ja nopeat junayhteydet, huomioidaan erityisesti CEF:n rahoituskohteina. Lentorata kytkisi Suomen ainoan TEN-T-määritelmän mukaisen suuren lentoaseman suoraan kaukojunaverkkoon ja vahvistaisi samalla koko maan yhteyttä eurooppalaiseen liikenneverkkoon.
EU:n neuvoston CEF-asetusehdotusta koskeva osittainen yleisnäkemys on Suomen kannalta merkittävä. Leinon mukaan sen rahoitusta ohjaavaan liitteeseen, jossa listataan prioriteetteja hankkeille, on vaikuttamistyön myötä saatu mukaan Suomelle keskeiset Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Tukholma–Turku–Helsinki-yhteydet. Yhdessä TEN-T-verkon lentoasemakirjauksen kanssa tämä vahvistaa Lentoradan eurooppalaista perustelua ja parantaa lähtökohtia kilpailtua EU-rahoitusta varten.
EU-rahoitus edellyttää kypsiä hankkeita ja kansallisia valintoja
Suomen hankkeet eivät saa EU-tukea automaattisesti, vaan niiden täytyy pärjätä vertailussa muiden eurooppalaisten hankkeiden kanssa. Seuraavan EU-rahoituskauden valmistelu on Leinon mukaan Suomelle tärkeä vaikuttamisen paikka, sillä Euroopan komissio on ehdottanut CEF:n budjetin kasvattamista yli kaksinkertaiseksi.
Leino painottaa, että Suomen pitää olla hereillä juuri nyt, kun EU:ssa valmistellaan tulevan rahoituskauden asetuksia ja rahoitusvälineitä. Mitä paremmin suomalaiset ratahankkeet tunnistetaan eurooppalaisissa kirjauksissa, sitä paremmat lähtökohdat niillä on myöhemmissä rahoitushauissa.
”Liikennerahoitus on Euroopassa aina kilpailtua rahaa. Se tarkoittaa, että Suomen hankkeiden pitää olla voittajakykyisiä vaikkapa puolalaisiin, romanialaisiin tai saksalaisiin hankkeisiin verrattuna”, Leino toteaa.
Voittajakyky tarkoittaa hänen mukaansa hankkeen kypsyyttä, selkeää visiota, kansallista priorisointia ja kotimaista vastinrahoitusta. CEF-rahoitus voi kattaa hankkeesta jopa puolet, mutta loppu edellyttää kansallista tai muuta eurooppalaisen rahoituksen ulkopuolista rahoitusta.
”EU haluaa rahoittaa yksinkertaistettuna avaimet käteen -hankkeita: luvat ovat kunnossa, vastinrahoitus on varmaa ja tarvitaan enää EU:n osuus, jotta kuokka lähtee kaivamaan”, Leino kuvaa.
Siksi Lentoradan eteneminen on myös kansallisen päätöksenteon kysymys. Eurooppalainen rahoitusmahdollisuus vahvistuu, jos Suomella on esittää selkeä näkemys siitä, mitkä hankkeet asetetaan etusijalle rahoituksen osalta ja millä aikataululla niitä viedään eteenpäin.
Suomen asema korostuu EU:n muuttuneessa turvallisuusympäristössä
Suomen maantieteellinen asema poikkeaa monesta EU-maasta. Suoria maarajoja muihin EU-jäsenmaihin on vähän, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Suomen logistista ja turvallisuuspoliittista asemaa.
Suomen kasvukolmion kannanotossa todetaan, että Suomen riippuvuus Itämeren merikuljetusten toimivuudesta ja häiriönsietokyvystä on kasvanut. Ennen Venäjän hyökkäystä 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulki Itämeren kautta. Sen jälkeen osuus on noussut yli 95 prosenttiin.
Leinon mukaan tämä antaa Suomelle erityisen perusteen korostaa yhteyksiensä merkitystä Euroopassa. Samalla hän kuitenkin varoittaa rakentamasta viestiä syrjäisyyden tai poikkeusasemaan vetoamisen varaan.
”Ei kannata markkinoida asemaamme EU:ssa niin, että me olemme saari. Mehän olemme keskeinen risteyskohta, joka yhdistää Balttian, Pohjoismaat ja Euroopan arktisen alueen. Keskeisen solmukohdan kehittäminen on Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeää”, Leino sanoo.
Muuttunut geopoliittinen tilanne näkyy myös EU-rahoituksen painopisteissä. Suuria liikennehankkeita arvioidaan nyt rajat ylittävien yhteyksien, puhtaan siirtymän ja liikenteen digitalisaation lisäksi sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta.
”Pitää miettiä, mitä mahdollisuuksia sotilaalliselle liikkuvuudelle tai varautumiselle yli 20 kilometrin tunneli tuo mukanaan. Näitä kansainvälisiä yhteyksiä kannattaa pohtia, koska rahoitusta ollaan ohjaamassa siihen”, Leino sanoo.
Lentorata tukisi sekä elinkeinoelämää että matkailua
Leino näkee, että suora yhteys lentoasemalta kaukojunaverkkoon hyödyttäisi koko Suomea. Mahdollisuus jatkaa lentokoneesta suoraan kaukojunalla mahdollisimman lähelle määränpäätä palvelisi sekä elinkeinoelämän että matkailun tarpeita.
”Me suomalaiset olemme ehkä tottuneet ottamaan ensin paikallisjunan ja vaihtamaan siitä kaukojunaan. Eurooppalaiselle liikematkustajalle tai turistille, joka tulee ensimmäistä kertaa Suomeen, vaihtaminen kasvattaa huomattavasti kynnystä jatkaa matkaa julkisella kulkuvälineellä.”
Leino nostaa esimerkiksi eurooppalaisen perheen, joka haluaisi matkustaa Lappiin. Jos sujuvin reitti kulkee Tukholman kautta, Suomen pääkaupunkiseutu jää helposti reitin ulkopuolelle. Selkeä yhteys lentoasemalta kaukojunaverkkoon voisi tehdä pääkaupunkiseudusta luontevamman välietapin matkalla pohjoiseen.
EU:n puhtaan siirtymän tavoitteet tukevat raideliikennettä
EU:n liikennepolitiikassa ilmastotavoitteet ovat keskeinen peruste raideliikenteen kehittämiselle. Rahoitus ohjaa sitä, millaisilla ratkaisuilla tavoitteisiin päästään.
Leinon mukaan Lentoradan kaltaiset hankkeet sopivat hyvin EU:n puhtaan siirtymän tavoitteisiin, koska ne tukevat siirtymää raiteille ja vähentävät liikenteen päästöjä. Suomen kasvukolmion CEF-kannanotossa todetaan, että Helsinki-Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä 37 prosenttia syntyy liikenteestä. Osuus on kasvanut edellisvuodesta neljä prosenttia. Alueen tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä.
”Raideliikenne on vihreää siirtymää. Suomessa se on hyvin sähköistettyä, jolloin päästöt vähenisivät automaattisesti”, Leino huomauttaa.
Leino näkee EU:n puhtaan siirtymän politiikassa myös teollisen ulottuvuuden. Päästövähennysten rinnalla pyritään kehittämään ratkaisuja ja innovaatioita, joille voi olla kysyntää myös Euroopan ulkopuolella.
Seuraava askel on kansallinen päätös
Leinon mukaan Lentoradan etenemisen kannalta tärkeintä on nyt varmistaa, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisiin rahoitusvälineisiin ja tekee samalla kotimaiset priorisointinsa selviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeiden asettamista tärkeysjärjestykseen, aikataulujen kirkastamista ja kansallista päätöstä siitä, miten Lentorataa viedään eteenpäin seuraavalla hallituskaudella. Uudenmaan liitto on ottanut Lentoradan toteutuksen yhdeksi kärkitavoitteekseen.
Lentoradan investointia pohtiville Leinon viesti on selkeä: hanke vastaa useaan tavoitteeseen yhtä aikaa.
”Lentoradan hyödyt puhuvat aika lailla puolestaan. Meillä on raidekapasiteettiongelmia, halu tuoda Suomea lähemmäksi muita eurooppalaisia valtioita ja Uudellamaalla tavoite olla hiilineutraali vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos näitä halutaan toteuttaa, Lentorata on hyvä hanke viedä eteenpäin”, Leino toteaa.
Jos Suomi haluaa hyödyntää avautuvat EU-rahoitusmahdollisuudet, Lentoradan kaltaiset hankkeet on pystyttävä osoittamaan enemmän kuin kansallisiksi ratahankkeiksi: osaksi Euroopan TEN-T-verkkoa, puhdasta siirtymää, liikenteen digitalisaatiota, urban nodes -alueiden eli kaupunkisolmukohtien kehittämistä sekä Euroopan muuttunutta turvallisuusympäristöä.
Tai kuten Leino kiteyttää: Suomi kannattaa asemoida pohjoisen Euroopan risteyskohdaksi.
Lue lisää:
Merja Kyllönen: Suomen rataverkkoa on kehitettävä osana eurooppalaista kokonaisuutta