Lentorata-hankkeen vaikutukset ulottuvat pääkaupunkiseudulta koko Suomen junaliikenteeseen ja saavutettavuuteen. Tässä haastattelussa Helsingin pormestari Daniel Sazonov avaa, miltä uuden ratayhteyden merkitys näyttää pääkaupungin näkökulmasta.
Helsingissä liikenneyhteydet näkyvät suoraan arjen sujuvuudessa ja kaupungin vetovoimassa. Helsingin seutu on Suomen suurin työpaikka- ja yritystoiminnan keskittymä, ja Helsingin kaupunki kasvaa nopeasti: 700 000 asukkaan rajan ennustetaan ylittyvän jo vuoden 2026 aikana*.
”Kun helsinkiläisiä kuuntelee, oppii nopeasti, kuinka paljon ihmisten arki rakentuu liikkumisen ympärille. Hyvät liikenneyhteydet ovat olennainen osa houkuttelevaa kaupunkielämää”, Helsingin pormestari Daniel Sazonov sanoo.
”Joukkoliikenteemme selkärangan muodostavat toimiva poikittainen kantametro ja pitkittäinen junaliikenne. Mitä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen tullaan, sitä suurempaa roolia raiteet näyttelevät ihmisten arjessa ja sitä taloudellisesti toteuttamiskelpoisempia niistä tulee.”
Nykyinen rataverkko toimii jo äärirajoilla
Sazonov muistuttaa, että Helsingin ja Pasilan väli on Suomen rataverkon vilkkain osuus, ja Helsingin alueen rataverkko on jo nyt kapasiteettinsa ylärajoilla.
”Samoilla raiteilla ajavat lähijunaliikenne, rahtiliikenne ja pitkän matkan junaliikenne. Kun raiteita ajetaan maksimikapasiteetilla, on myös selvää, että häiriöt liikenteessä heijastuvat laajemmin junaliikenteeseen ja sen toimintavarmuuteen”, hän toteaa.
Sazonovin mukaan helsinkiläisille näkyvin hyöty olisi tietenkin merkittävästi nykyistä nopeampi yhteys lentoasemalle sekä muualle pääradan varrelle, mutta positiivinen vaikutus heijastuisi laajemmalle.
”Lentorata on koko pääradan kannalta tärkeä hanke. Sen myötä rataverkossa vapautuisi tilaa käytettäväksi niin Helsingin seutuliikenteelle kuin kaukoliikenteelle Tampereen suuntaan.”
Sazonov korostaa, että tiiviissä ja valmiiksi rakennetussa kaupunkirakenteessa raidekapasiteetin lisääminen ei ole lainkaan helppoa. Käytännössä uutta tilaa löytyy lähinnä maan alta.
Kansainvälinen saavutettavuus lisää kilpailukykyä
Sazonov tarkastelee Lentorataa myös investointien ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Helsinki on Suomen talouden veturi, joka kilpailee houkuttelevuudessa muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa.
”On selvää, että Lentorata toisi Suomen lähemmäs muuta maailmaa. Suora yhteys lentoasemalle olisi kilpailuetu, joka palvelisi pääkaupungin työmarkkinoiden lisäksi koko muuta Suomea.”
Hänen mukaansa toimivat yhteydet ovat modernin metropolialueen perusedellytys. Nykyistä nopeampi ja häiriöttömämpi raideliikenne mahdollistaisi laajemman työssäkäyntialueen, mikä tukisi talouskasvua ja innovointia sekä vahvistaisi Suomen asemaa kansainvälisten investointien kohteena.
”Kun konferenssin järjestäjä tai kansainvälinen yritys pohtii, tuleeko se Helsinkiin vai suuntaako muualle, sillä on iso merkitys, kuinka paljon aikaa matkaamiseen kuluu ja kuinka vaivatonta se on”, Sazonov sanoo.
Helsinki-Vantaa porttina Suomeen
Lentoasema on monelle kansainväliselle matkustajalle ensikosketus Suomeen. Sazonov uskookin, että suora junayhteys kaukoliikenteelle palvelisi paitsi Helsinkiä myös koko maata.
”Sillä on keskeinen merkitys, miten ensimmäiset tunnit Suomen kamaralla sujuvat. Nykytilassa tuntuu, että olisi iso loikka ajatella, että lentokentältä voisi olla kahdessakymmenessä minuutissa nauttimassa Helsingin Empire-keskustan nähtävyyksistä tai kulttuuri- ja ravintolatarjonnasta”, Sazonov sanoo.
”Lentoradan myötä jokainen matkailija saisi ensi kokemuksenaan vastaansanomattoman todisteen siitä, että Suomi on toimiva ja moderni yhteiskunta – riippumatta siitä, onko matkailija menossa Helsingin suuntaan vai muualle.”
Tulevaisuuden liikkumista pitää rakentaa nyt
Sazonov näkee kestävän ja vaivattoman liikkumisen Helsingin tulevaisuuden ytimeksi. Raideliikenne on siinä tärkeä osa, mutta kokonaisuus rakentuu eri liikkumismuotojen toimivuudesta.
”Helsinkiläiset ovat jalankulkijoita, pyöräilijöitä, joukkoliikenteen käyttäjiä ja autoilijoita, moni kaikkia näistä yhtä aikaa. Kaikki liikkumismuodot lähtevät asukkaiden tarpeesta ja siksi niiden pitää toimia. Raideliikenne on yksi tärkeä liikkumismuoto ja monelle helsinkiläiselle toimivan arjen elinehto.”
Tulevaisuudessa Sazonov haluaa nähdä Helsingin, jossa liikkumisen kestävyys ja vaivattomuus on onnistuttu yhdistämään. Joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin, että yhä useampi helsinkiläinen haluaa valita sen. Lentoradan kaltaisissa hankkeissa päätöksiä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen.
”Lentorata ei valmistu hetkessä, vaikka tarve sille olisi jo nyt. Paras hetki rakentaa Lentorata oli jo aiemmin, toiseksi paras vaihtoehto on aloittaa nyt.”
*Lähde: Kaupunkitietopalvelut / Helsingin kaupunki (ennuste)
Lue lisää:
Merja Kyllönen: Suomen rataverkkoa on kehitettävä osana eurooppalaista kokonaisuutta
Miksi matka-ajalla on yhteiskunnallista ja yhteiskuntataloudellista merkitystä?