Suomirata luo tunnin junayhteyden Helsingin ja Tampereen välille ja lyhentää merkittävästi pohjoisesta Helsinkiin kulkevien matka-aikaa. Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkeva ratayhteys kytkee Suomen tiiviimmin globaaleihin verkostoihin sekä lisää tavaraliikenteen kapasiteettia ja parantaa huoltovarmuutta.
Työssäkäyntialueilla on merkitystä
Pääradan varrella asuu noin puolet suomalaisista. Lisäksi sen vaikutusalueella sijaitsee yli puolet Suomen työpaikoista ja yli 70 prosenttia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Raiteiden läheisyys houkuttaa niin asukkaita, yrityksiä, tutkimustoimintaa kuin koulutussektoriakin. Hyvien yhteyksien luoma tiivistynyt ja suurempi talousalue mahdollistaa kasvun ja tuottavuuden kehittymisen. Laaja työmarkkina-alue on ratkaisu työvoiman ja yritysten tarpeiden parempaan kohtaamiseen harvaan asutussa maassa. Teollisuuden toimijat hyötyvät nopeutuneista raideyhteyksistä ja lisäkapasiteetista aina pohjoiseen Suomeen saakka.
Sujuva raideliikenne tukee teollisuuden logistiikkaa
Suomen logistinen asema on muuttunut Venäjän ja Ukrainan sodan myötä epäsuosiollisemmaksi. Venäjä ja Pietarin alue ovat tukeneet myös Suomen logistisia kanavia. Uudessa tilanteessa maan etelä-pohjoissuunnassa yhdistävä ratayhteys on entistä kriittisempi investointi Suomen huoltovarmuuden ja teollisuuden kuljetusten toimintavarmuuden turvaamiseksi.
Suomen suhteellinen etäisyys Eurooppaan on kasvanut muiden maiden investoidessa yhä nopeampiin yhteyksiin. Etelä-Skandinavian raideinvestoinnit kytkevät Norjan ja Ruotsin entistä tiiviimmin Euroopan mantereeseen ja Rail Baltica yhdistää Baltian maat kiinteämmin keskiseen Eurooppaan. Tulevaisuudessa Helsingin ja Tallinnan yhdistävä tunneli olisi keino kytkeä myös Suomi kiinteästi Keski-Eurooppaan. Mutta jo pohjois-eteläsuuntaisen raideyhteyden parantaminen turvaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa varmistamalla sisäisen logistiikan toimivuuden.
Hankeyhtiö selvittää eri vaihtoehdot
Suomi-rata Oy selvittää vaihtoehtoja Helsingistä pohjoiseen suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi.
Lentorata on osa Helsingin ja Tampereen välistä nopean yhteyden kehittämistä. Lentorata erkanee Pasilan jälkeen pääradasta, kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta 28 kilometriä tunnelissa ja liittyy päärataan Keravan pohjoispuolella. Lentoradalta on yhteydet pääradalle pohjoiseen sekä Lahden oikoradalle. Tavoitteena on lisätä kapasiteettia voimakkaasti kuormitetulla Pasila-Kerava-osuudella sekä tarjota suorat kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Maakuntakeskuksista on mahdollista asioida päivässä Euroopan keskuksissa ja päästä nopeammilla matkaketjuilla mm. Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Lentoradan ympäristövaikutusten arviointi ja linjaussuunnittelu on käynnistymässä. Lentoradan suunnittelulle on haettu myös EU:n CEF- rahoitusta.
Lentoradalta pohjoiseen olevalla osalla tutkittavana on kaksi vaihtoehtoa: pääradalle tehtävät lisäraiteet ja oikaisut tai kokonaan uusi suurnopeusrata. Hankevaihtoehtojen tekninen suunnittelu on jo pitkällä ja parhaillaan tehdään vaihtoehtojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia. Selvitykset valmistuvat syksyllä. Samaan aikaan on käynnissä suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien jatkoselvityshanke, jossa tutkitaan hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta.
Suomi-rata Oy:n tehtävänä on raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen sekä laatia ehdotus rakentamisvaiheen yhtiö- ja rahoitusmallista. Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Finavia Oyj, Helsinki, Tampere, Vantaa, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Lahti, Akaa, Jyväskylä, Oulu, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi, Kokkola ja Parkano.
Timo Kohtamäki, toimitusjohtaja Suomi-rata Oy