Tuore selvitys osoittaa, että molemmat Suomiradan linjausvaihtoehdot parantavat Suomen alueellista huoltovarmuutta, kun niiden tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia verrataan nykytilanteeseen. Kumpikin vaihtoehto lisää kapasiteettia ruuhkaisella Helsinki–Tampere-osuudella ja näin sekä vähentää liikenteen häiriöherkkyyttä että tuo joustavuutta erilaisiin häiriötilanteisiin.
Suomiradan merkitystä huoltovarmuudelle yleisesti ja alueellisesti tarkastellaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Suomi-rata Oy:n toimeksiannosta toteutetussa raportissa Selvitys Suomiradan merkityksestä huoltovarmuudelle (2023). Työn painopiste on tavaraliikenteessä, mutta myös henkilöliikennettä sivutaan. Selvitys on toteutettu osana HVK:n Logistiikka2030-ohjelmaa. Selvityksen ovat toteuttaneet Ramboll Finland Oy ja Deloitte Oy.
Selvitys toteaa, että kokonaisuudessaan Suomiradan molemmat linjausvaihtoehdot, uudessa maastokäytävässä kulkeva suurnopeusrata sekä pääradan lisäraiteet ja oikaisut, parantavat alueellista huoltovarmuutta ja pitävät sisällään hyötyjä ja mahdollisuuksia nykyiseen rataverkkoon nähden. Kumpikin vaihtoehto lisää raidekapasiteettia ruuhkaisella Helsinki–Tampere-välillä ja näin sekä vähentää liikenteen häiriöherkkyyttä että tuo joustavuutta erilaisia häiriötilanteita silmällä pitäen. Lisäkapasiteetti ja sen tuomat hyödyt painottuvat etenkin teollisuuskemikaalikuljetusten, kriittisen teollisuustuotannon ja rakentamisen kuljetusten näkökulmasta.
”Helsinki–Tampere-välin ratakapasiteetin kasvattaminen vaikuttaa positiivisesti etenkin alueelliseen huoltovarmuuteen. Ratalinjausvaihtoehdoista toisen eli pääradan lisäraiteet ja oikaisut -vaihtoehdon vahvuutena on sen tuoma kattavampi hyöty huoltovarmuudelle ja tavarakuljetuksille”, sanoo johtava varautumisasiantuntija Outi Nietola HVK:sta.
Kummallakin linjausvaihtoehdolla on etunsa
Selvitystyössä Suomiradan linjausvaihtoehtojen alueellisia vaikutuksia tutkitaan sekä alueellisten kriittisten kuljetusten että luotujen uhkaskenaarioiden kautta. Vaikutuksia tarkastellaan niin normaaliolojen häiriötilanteessa kuin poikkeusoloissa. Keskeisiksi alueiksi työssä tunnistetaan Helsinki–Tampere-yhteyden toimivuudesta eniten riippuvaiset alueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi.
Riski/mahdollisuusvertailussa linjausvaihtoehtoja vertaillaan sekä keskenään että nykytilanteeseen, jossa käytössä on vain päärata. Tarkastelun näkökulmia ovat muun muassa ratakapasiteetin riittävyys, rautatieliikenteen ohjaus ja eri hyödykeryhmien rautatiekuljetukset sekä henkilöliikenne.
Useimpien vertailunäkökulmien osalta Suomirata pitää sisällään hyötyjä, joita nykyinen rataverkko ei tarjoa. Näin on linjausvaihtoehdosta riippumatta. Huoltovarmuuden kannalta joustavammaksi selvitys arvioi pääradan lisäraiteet ja oikaisut -vaihtoehdon, sillä ratakapasiteetin optimointi poikkeusoloissa ja useimmissa häiriötilanteissa on siinä joustavampaa. Etenkin jos nykyisen pääradan ja lisäraiteiden välille toteutetaan useita liityntäraiteita, häiriöherkkyys vähenee huomattavasti, selvitys toteaa.
Jos taas Helsinki–Tampere-osuudella tapahtuu junaonnettomuus, on kahden erillisen ratakäytävän ratkaisu riskittömämpi: toisessa käytävässä liikennöintiä voidaan jatkaa, kun liikenteenohjaus on erillään.
Nopealle junaliikenteelle suunnitellut ratalinjat eivät lähtökohtaisesti sovellu parhaalla mahdollisella tavalla tavaraliikenteen tarpeisiin. Huoltovarmuuden näkökulmasta suurnopeusradan heikkoutena ovat myös heikommat yhteydet muuhun rataverkkoon ja heikompi mahdollisuus yhdistää se päärataan. Näitä on kuitenkin mahdollista huomioida jatkosuunnittelussa ja siten parantaa kummankin vaihtoehdon merkitystä huoltovarmuudelle.
Suomi-rata Oy:n tehtävänä on Helsingin ja Tampereen väliseen, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaan raideyhteyteen liittyvän raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka. Hankekokonaisuus muodostuu Helsingin ja Kytömaan välisestä Lentoradasta sekä lentoasema–Tampere-välin kehittämisestä. Lentoasema–Tampere-välin päälinjausvaihtoehdot ovat kokonaan uudessa maastokäytävässä kulkeva suurnopeusrata sekä pääradan lisäraiteet ja oikaisut.
Lisätiedot:
Siru Koski, suunnittelujohtaja, Suomi-rata Oy, p. 040 723 2044. siru.koski@suomirata.fi
Outi Nietola, johtava varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus, p. 029 505 1122, outi.nietola@nesa.fi.