Liikennehankkeista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein säästyviin matkaminuutteihin. Yhteiskunnan tasolla matka-ajalla on kuitenkin laajempi merkitys: se vaikuttaa työmarkkinoihin, alueelliseen kehitykseen, talouden tuottavuuteen ja arjen sujuvuuteen eri puolilla Suomea. Kysyimme liikennesuunnittelun asiantuntijalta, miten matka-aika kytkeytyy näihin vaikutuksiin.
Toteutuessaan Lentorata nopeuttaa yhteyksiä siten, että matka-aika Helsinki-Vantaan lentoasemalle lyhenee pohjoisen suunnasta tultaessa noin 15 minuuttia ja Helsingistä noin 14 minuuttia. Pohjoisesta saapuvien matkantekoa helpottaa myös se, että vaihto toiseen junaan poistuu kokonaan – samalla katoaa vaihtoon ja odottamiseen kuluva aika.
Matkustajat kokevat matkan eri osat eri tavoin kuormittaviksi. Siksi liikennemääriä ja liikennehankkeiden taloudellisia vaikutuksia arvioidaan pelkän matka-ajan sijaan matkavastuksen avulla. Siinä huomioidaan matka-aika sekä erilaiset palvelutason tekijät, kuten vaihdot ja odotusajat, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat liikkumiskäyttäytymiseen. Tämän tarkastelun perusteella pohjoisen suunnasta tulevien matkavastus pienenisi Lentoradan myötä yhteensä noin 24 koettua minuuttia.
Valinnanvaraa yksilöille, toimivuutta työmarkkinoille
Uusi nopea liikenneyhteys ei vaikuta vain matka-aikoihin, vaan kokonaisuudessaan siihen, kuinka laajalle ihmisten arki, työssäkäynti ja vapaa-aika yltävät.
Kun yhteydet nopeutuvat ja saavutettavuus paranee, ihmisten valinnanvara kasvaa niin työssäkäynnissä, asumisessa kuin palveluiden käytössäkin. Työmarkkinoilla tämä näkyy parempana kohtaantona ja tukee erikoistumista sekä tuottavuutta.
“Matka-aika määrittää kuinka moneen paikkaan ihminen ehtii kotipaikastaan. Kun ulottuma kasvaa, kohtaanto paranee, mikä on keskeistä sekä talouden että hyvinvoinnin kannalta”, sanoo liikennealan asiantuntija, FLOU Oy:n toimitusjohtaja Taina Haapamäki.
“Todellisuudessa kukaan ei säästä aikaa pankkiin, vaan käyttää sen pidempään tai sopivampaan matkaan. Siksi matka-aika on mittari, ei itseisarvo”, Haapamäki avaa. “Kaikilla meillä on vuorokaudessa 24 tuntia. On maailmanlaajuisesti tunnistettu vakio, että ihmiset ovat valmiita käyttämään liikkumiseen noin 70 minuuttia vuorokaudessa.”
Valinnanvaran kasvu työmarkkinoilla merkitsee Haapamäen mukaan sitä, että ihmisillä on paremmat mahdollisuudet erikoistua, ja erikoistuminen tuottaa aina enemmän arvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
Kapasiteetin kasvu lisää täsmällisyyttä ja vähentää häiriöherkkyyttä
Haapamäki painottaa, että pitkällä tähtäimellä Lentorata on ennen kaikkea kapasiteettihanke koko pääradalle. Virallisten liikenne-ennusteiden mukaan junaliikenne kasvaa erityisesti pääradalla. Nykyinen rataverkko ei kuitenkaan mahdollista junamäärien lisäämistä ilman lisäkapasiteettia.
“Täsmällisyys on arjessa usein tärkeämpää kuin yksittäiset minuutit matkanopeudessa”, Haapamäki toteaa.
Liikennejärjestelmän tulisi palvella tiettyjä, arjen kannalta kriittisiä ajankohtia. Erityisesti ruuhka-aikoina merkityksellistä on Haapamäen mukaan se, että yhteydet eri puolille Suomea – esimerkiksi Ouluun, Kuopioon ja Vaasaan – voidaan järjestää samalle tunnille.
Haapamäki kertoo, että Lentorata vaikuttaa yli puoleen kaikista kaukojunaliikenteen matkoista Suomessa. Uusi rata lisää junien houkuttelevuutta ja vaikutusarvioiden mukaan joukkoliikenteellä tehdään Lentoradan myötä noin 370 000 matkaa enemmän vuodessa.
Lisääntyvästä raidekapasiteetista hyötyvät myös autoilijat. Kun osa matkoista siirtyy joukkoliikenteeseen, tieverkkoa vapautuu ja ruuhkat vähenevät.
Mitä paremmin ja luotettavammin Suomen päälentoasema on saavutettavissa raiteitse eri puolilta maata, sitä useammin junayhteys on varteenotettava vaihtoehto myös lyhyille kotimaan lennolle, joista osaa subventoidaan merkittävästi julkisin varoin. Näin Lentorata mahdollistaa vähäpäästöisempiä matkaketjuja.
Lentoradan alueellinen merkitys ja vaikutukset koko Suomeen
Lentoradan vaikutukset näkyvät alueellisesti erityisesti asemanseuduilla. Haapamäen mukaan raidehankkeet vahvistavat asemanseutujen houkuttelevuutta asumiselle, työpaikoille ja palveluille sekä tukevat tiiviimpää yhdyskuntarakennetta, jossa arjen matkoja on helpompi tehdä kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.
Hän korostaa myös, että rata-infra on pysyvää: se luo kunnille ja muille toimijoille pitkäjänteisen perustan alueiden kehittämiselle.
Samalla Lentorata palvelee koko pääradan liikennejärjestelmää. Pullonkaulojen purkaminen, lisääntynyt kapasiteetti ja parempi täsmällisyys tukevat kaukojunayhteyksiä ja hyödyttävät esimerkiksi Tampereen, Lahden ja muiden suurten kaupunkien asemanseutuja. Vaikutukset ulottuvat koko Suomeen.
Työssäkäyntialueiden laajeneminen ja alueiden välisen vuorovaikutuksen vahvistuminen tukevat työmarkkinoiden toimivuutta, investointeja ja alueiden kehitystä.
Yhteiskuntataloudellinen kokonaisvaikutus
Haapamäen mukaan yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta matka-ajan lyheneminen näkyy arvonluontina, joka palautuu yhteiskuntaan muun muassa verotuloina. Yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa vaakakupissa ovat lähiajan investointi ja tulevaisuuden hyödyt.
Lentoradalla on merkitystä myös Suomen kansainväliselle saavutettavuudelle, kun matkaketjut ulkomailta eri puolille maata selkeytyvät ja nopeutuvat. Haapamäki näkee, että lentoaseman kytkeminen kaukoliikenteen junayhteyksiin tukee Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisenä solmukohtana ja tekee Suomen saavutettavuudesta hahmotettavamman myös ulkomaisille matkustajille ja toimijoille.
Vaikka yksittäiset matkaminuutit voivat tuntua suuressa hankkeessa pieniltä, niiden yhteisvaikutus on merkittävä liikennejärjestelmän luotettavuuden, talouden ja alueellisen kehityksen kannalta.
Lue lisää:
Miksi Lentorata