Uusi Lentorata nopeuttaisi junayhteyksiä, mutta ennen kaikkea se auttaisi poistamaan pääradan nykyisen pullonkaulan Pasilan ja Keravan välillä. Siten Lentorata mahdollistaisi liikennemäärien kasvattamisen pääradalla ja Lahden oikoradalla, mikä hyödyttäisi samalla koko Suomen junaliikennettä.
Päärata on yksi Suomen ruuhkaisimpia ratoja ja erityisesti Pasilan ja Keravan välille raiteille ei mahdu ruuhka-aikoina käytännössä nykyistä enempää matkustajaliikennettä. Samoja kaukoliikenneraiteita (yksi raide per suunta) käyttää myös Lahden oikorataa Helsinkiin tulevat kauko- ja lähijunat. Vuonna 2023 rataosuudella oli yli seitsemän miljoonaa kaukoliikennematkustajaa. Noin 80 % kaukojunista kulkee Keravan kautta nykyisillä kahdella raiteella, jolloin pienikin häiriö radan solmukohdassa vaikuttaa isoon määrään matkustajia.
Lentorata-hankkeessa on tarkoitus rakentaa uusi kaksiraiteinen yhteys Pasila–Lentoasema–Kerava-osuudelle. Lentorata mahdollistaa sekä kauko- että lähiliikenteen vuoromäärän kasvattamisen. Radan myötä kaukojunat sekä Tampereen että Lahden suunnista voisivat pysähtyä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ennen Pasilaa ja päärautatieasemaa. Näin muodostuisi vaihdoton ja nykyistä nopeampi yhteys Suomen tärkeimmälle ulkomaanlentojen lentoasemalle niin Keski-, Pohjois- kuin Itä-Suomestakin ja esimerkiksi Vaasasta. Myös turkulaiset hyötyisivät lentoradasta, kun Turusta muodostuisi reilusti nykyistä nopeampi yhden vaihdon yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Lentoradan suurin hyöty onkin junaliikenteen kasvun mahdollistaminen, kun liikenteen pullonkaulan poistuttua on mahdollista kasvattaa junavuorojen määrää. Lisäkapasiteetti-investointina lentorata parantaa koko maan junaliikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta. Merkittävä tekijä on sekin, että lentorata edistäisi toivottua henkilöjunaliikenteen kilpailua ratakapasiteetin lisääntyessä.
Lentorata lyhentää matkaa suuresta osaa Suomea Helsingin lentoasemalle 15–24 minuuttia ja mahdollistaa 15 minuutin yhteyden lentoasemalta Pasilan kautta Helsingin keskustaan. Rata tuo asukkaat ja yritykset lähemmäksi kansainvälisiä lentoyhteyksiä, mikä säästää aikaa sekä matkustajilta että työssäkäyviltä. Käytännössä lähes koko Suomi siirtyisi reilun vartin lähemmäksi Keski-Eurooppaa. Tämä ei ole vain mukavuuskysymys, vaan myös taloudellinen tekijä, sillä hyvät liikenneyhteydet ja toimivat matkaketjut parantavat kansainvälistä saavutettavuutta ja houkuttelevat investointeja maakuntiin.
Lentoradan rakentaminen edistää lisäksi alueiden välistä yhdenvertaisuutta. Nopeampien ja sujuvampien liikenneyhteyksien myötä myös alueiden väliset erot kaventuvat, kun työpaikat ja palvelut ovat paremmin saavutettavissa riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu.
Juho Hannukainen, VR:n uuden liikenteen johtaja